Ilanatka, ilisimaguptigu pitqusiqput, namun aulavita, nakin qaitilaaqput qaunagiyaksaqput. Pitqusiqput puiguaksaringitaqput. Puiguqtaksaringitaqput qanuq inuusiqput itilaanga taimani. Sivituvallaaqtumik gavamapta Inuit nangititpagait suuyariblugit qanuqliqa.
Tajva Canada-m ataningita ukuat United Nations Universal Declaration of Human Rights pitqusingit malirullugit kisian Inuit qaunagiyugarnagit. Kisitchitinik Inuit nalunaitkusiqlugit atiittumik. Tan’ngit nutaqqat marlagiyuavaktuat ilisaramik ABC-tigun. Inuit nutaqqat uqarmata uqausimikkun nangititpagait suuyariblugit.
Gavamat inmiguaqlutik inuit munariniaqpagait kiglutun. Inuit nuallugit atautchimun inuuniarvingnun nuutitait. Anniarutit aasiin tikillutik. Ingilraan 70 ukiut TB anniarun siaktuaq Canadam-mi. Taaktillu munaqsillu qaiblutik aasiin. Aglaan nunaptingni gavamat nagliging’itkaatigut. Ilagiit avitillugit siaklugit kisian. Pitqusiqput qaunaging’itkat.
Inuit kigluaqlugit anniqlugit. Inugiaktusi uvani ublumi tadjva suli nangit’tusi ilaiyarapsi. Ubluq uvani nayuripsi tadjva taapkuat Canada-m gavamait kiglukuarmata inungnun taimani nunaptingni 1940-1960-mun TB-m tikinmatigut ilumun gavamat kiglukuaqtuat. Ilitariyara quviasungitunga taimalimata. Inugiaktusi ilisimayusi qanuq iliurutaagun.
Inuit apirisuitkait tiguvagait aullautivagait Hamilton-mun Edmonton-munlu. Sivituyumik itiqtilugit anniarvingnun. Inuktun uqaqtiksaittut. Inuit ismumavaktut umiaqpangmun ikigamik qakugu aitqilaaksatik nalugait. Inugiaktut inuit aullaaqsimata ilatik takusuitkait. Nutaqallu inirnirillu anitpagait iglumingnin.
Ungasiktumun sivituyumik aulavaktuat umiaqpaktigun, aksaluutigun, tingmiyualuktigun. Ilangit tuquvaktuat aulaugaqlutik.
Ilatik aimayuat namuktilaangit quliutisuitkait. Qanurlu sivitutilaamik aullaumayuksat quliutisuitkait. Kina tuquman anniarvingmi iluviqpagait taunani nunagingtamingni. Qapsisaat iluvrit atiruamiut. Ilaanni kisian ilatik aimayuat quliutivagait.
Ilangit Inuit ukiuryuami aivaktuat. Annuraarluktut. Ilatik aimayuat quliutiyugarnagit. Aigamik nutaqqat ilatik iltarisuitkait, inuktunlu uqalaittut. Nunagaluaqtik ilitarilaiqlugu.Taimani nanginnavialuktuq savayanganaqibluni.
Taimana tadjva gavamat taimani idjusiruaqlutik nangititchisuuyut.
Una aglakti Alootook Ipellie uqaqtuaq imanna: “Apiqsingittunga nunuyilunga ilisaqullunga allat pitqusiiniklu uqausiin’niklu”.
Inuit nutaqqat aullautiyait ilisarvingnun ungasiktunun. Nunuyiblugit ilisautiblugit allamik uqausirmik.
Suuyariyauvaktuat. Ipellie’m quliaqtuangani, “sivunira kisian tadjva inmiguarniaqtuq qanuq iliniaqtilaamnik.” Taimani gavamat angalatpagainni.
Canada-m gavamaita inmiguaqlutik nuktigait Inuit nayuqtamingnin. Nakatarisuklugit Canada-mi.
Ilisimayunga inuit qangmagaluaq ilitarnaqtuq Inuit Nunangani suli Canada-m gavamait pitqusingit pimagait. Inuit inuuniarvingni ilurrilugit qaunagingitkait.
Taimaninnami tadjva nanginnaqtuq Inuit atuqpagaat tamatkuat atautchikun adjigiiktut. Qanikkun taimaliyuaq taimani Canada-m gavamaita Inuit tamaita nalunaitkusiramigit “disks”. Qim’miraluangit tamaita tuqutiqlugit.
Kan’ngunvialuktuq taamna apqutigiyaqput. Ilisimayusi qanuq itilaanga.Pitqusiqpullu uqausiqpullu nungumun aullaqibluni.
Ilagiit atausiunriqlutik.Inuusiq siqumittuatun tutqigiikluni.
Tamatkuat kigluurutit nunguliattut. Canada-m kan’ngusuun inuusiriniara.
Ubluq uvanga uvani ittunga uqalautisuklusi tadjva gavamat pisaariblusi kigluavialungmasi taimani 1940-mingaaniin 1960-nun.
Gavamat uliqlutik pinngitut – pisaarigaasi. Canada-m gavamait ilisimaugaqlugu nakuungituq nanginnaqtuq Inungnun pipkagaat. Inuit inuuniarvingni ikayungitait. Sivulliupkangitait.
Inuit aullautiyat ungasiktumun mamiasuktugut gavamanun. Mamiasuktugut gavamanun nunuyiblusi ungavanun aullautigamisi. Qaunaksinginapta ilipsingnun. Nagligivialukkipsi nanginnapsi.
Inungnun piqpagiyatik aullautimmagit nagligusuktugut. Inuusiit naviktuatun iligaptigit nagligusuvialuktugut.
Piqpakkutiniq aimayuni ulapilluni. Inungnuntauq qitunratik, amaamatik, aappatik qanuq iliurutainnik nalugait suli – nagligusuktugut. Inuit inuuniarvingni nangittuat taimaliurmata- nagligusktugut. Nagligisuktugut kiglukuarutiptigun. Gavamat ikauyuqtingit anniarnikkun ukpirnaiqtuq.
Nagligusuktugut inungnun gavamat taimaliurmata. Gavamat kigluaqtumik unniqtuat ilisarviktigun. Suli qangma misingnaqtuq taamna. Ilisimayugut tadva uvagut gavamat kiglukuaqtuanni. Qangma tutqiksainaqiyainni Sivitunaaqpalaaqtuaq nibliutisuillusi. Kiglukuaqtuanni sivituyumik nibliyuinnapta. Inugiaktut Inuit tusaalaittut ublumi uqarama.
Kiglukuarniq tadjva tadjvatualuungituq. Sivumun iluatun savaktuksauyugut. Nanginnaqtuaq kinguptingni ittuq suviittuq. Aglaan sivumun qiviaqtuksauyugut. Ublumi tadjva iluatun sivvuniuqtuksani. Qaunakkutigiikluta ikayuqtigiikluta.
Prime Ministaugama tadjva Canada-m Gavamaitalu Inuillu qanikkutigiiktuksauyut isumagama. Savaqatigiikluta ikauyqtigiikluta. Gavamat kigluarutait tutqiksarniarlugit ilungiqturluta. Atausitun katilluta aulaluta qangmangaaniin.
Qilamiilaitkaluaqtuq aglan sivumun qiniqtuksauyugut.
Ubluq federal gavamat Nanilavut aullaqipkarniagaat. Inuillu Gavamallu ikayuqtigiiklutik savaktigiiklutik atutchitun iligiiklutik. Manirnik sannaiyarlutiklu savaakkun atuaksat.
Inuktitut taamna savaaq Nanilavut ‘Paqillavut’ imanna ittuq: Inuit taimani suiramata anniarutim TB-m tikinmatik iluvrit qinirlugit paqillavut. Inuusiq uqiglimun ilinasuarli tamainnun qimaktitauyuannun.
Qanuq nanginnaqtigiyuaq piqpagiyat inuuqatit tuqummata ungasiktumi. Qanuq itilaangitigun tusaatqigataratik.
Nanilavutkun inuit tusaapkarniagait qanuq ilatik itilaangitigun anniarvingni taimani. Manrillu sannairlugit inuit tingmitiksait ilatik iluvrit paqitpata. Iluvrilu nalunaitkusirlugit.
Utiqtilaitkivut suiqtuat ilat aglaan nani iluviqtauyuat ilitchuriyuni quyallitauvialuktuq. Ami tadjva Inuit suuyariyauvaktuat nangititaublutik taimangaaniin. Tussarnayuittut iyiqtariyuatun. Taimaliutqilaitkivut. Taimana tadjva ikayurniakavut Inuit isumagiyainnik malirrulluta.
Sivunmun aulasukkupta iluatun inuuluta, tamapta pitqusiqput qaunagiyaksariyaqput. Qanuq iliurutiptingnin ilitpaktuanni. Sivumun qiniqtuksaumiugut iluatun inuuniarluta. TB-ngittumik.
TB-m anniarutim tikilaitkaatin munaqqiriktuni. Piilammiuq timmingnin. Inuaqtuksaungituq. Nagata TB-m suiqpagait nutaqat, inirnirit, qitulliqa suli qangma. Inungnik pitaqsivaktuaq Inuit Nunangani anginiqsamik taningnin Canada-mi. Taimani ittuksaungituq.
Ukiutqik, Canada-m Gavamaiallu ammalu Inuit Tapiriit Kanatalu isumayut TB anniarun suiqublugu Inuit Nunangani 2030-mi. TB-ruaqtuallu qangma palangaqtillugu qanikkun.
Munariyaugaluarluni aglaan tadjva qilamiilaittuq.
Nangitjutikput ingilraan qimagukkuptigu
puiguqtaksaringitaqput ubluq tamaan. Ilisimayusi qanuq itilaanga aullautiyauyuni. Kigluarutit ingilraan pitqilaitkivut. Nunuyilaitugut. Apqun nutaaq aturniakaqput. Malirullusi.
Inuit isumangit malirunniakavut. 27 million dollars sippirlugu iliniakaqput tallimani ukiuni TB-kun atauksaq Inuit Nunangani. Nunavut, Nunatsiavut, Nunavik, Inuvialuillu katillugit. Ikayuqtigiikluta iligiikluta nutaaq apqun malirtutaksaqput. TB anniarun savautit kisian suiqtilaitka.
Sukkuliqa inuuyuni sapiqsarniq tusaapkaqtaksaq. $640 million sipillugu iliniakaqput iglutigun ikayuutiksaq Inuit Nunangani.
Una iglutigun savaaq Inuillu gavamallu ikayuqtigiiklutik sannaiyagaat. Inuit inuuniarvingini sivvuniuqtangit malirutchukavut. Nanilavut Initiative-kun ammalu Inuit –Crown Partnership Committee-titigun.
Sivumun savaaqput aulagaluaqtugut tadjva qangma sivituyuq suli. Aglaan Inuit suangayut. Sivunmun aulasuktuni inuusiptingni kigluarutivut quanagiyaksariyavut. Iluatun isummitqikluta. Taimana tadjva ublumi uvani ittunga.
Ilumun uqaqtunga ublumi .
Puigulaitkikput nangititaugapsi kigluarapta Inungnun.
Ilumun uqaqtunga Cnanada-m inungit tamatkiqlugit. Nakuuyumik sivuniksaqtugut. Ikayuqtigiikluta.
Quyanainni.